Tässä on ihan hyvää tekstiä siitä miksi tuo on ongelmallista.
Oli tää nyt hyvä syy eli ei kutsua eduskuntaa pois kesätauolta itse kenenkin mielestä, niin ei tuo oikein puhemiehen roolia kunnioita, mikä o IMO huomattavasti oleellisempaa ku se et mikä se päätös itessään oli.
Tämä korostaa erinomaisesti tarvetta mahdollisimman pian hankkiutua eroon tai radikaalisti muuttaa kaikkia poliittista valtaa sisältäviä instituutioita joiden sujuva toiminta nojaa lähes yksinomaan herrasmiessääntöihin ja olettamukseen siitä, että poliitikoilla on lainkaan rehellisyyttä, omaatuntoa sekä halua edistää yhteistä etua ja pitää päättävät elimet toimintakuntoisina. Viimeistään nyt on selvää että tuo olettamus on enää pelkkää sinisilmäisyyttä eikä nykypäivänä päde. Pahasti pelkään että ollaan lipsumassa kohti jenkeistä tuttua järjestelmää jossa poliitikot käyttävät kaikki mahdolliset keinot lamauttaakseen vastustajiensa kyvyn käyttää kansan heille suomaa valtaa käyttäen epädemokraattisia ja -parlamentaarisia keinoja.
Eduskunnan puhemiehen valta valita haluaako hoitaa työtehtäviään vai ei pitää purkaa ja tilalle luoda järjestelmä jossa tämän aiheettomasti kieltäytyessään hoitamasta tehtäviä voidaan tilalle väliaikaisesti tai pysyvästikin nimittää toinen henkilö, tarvittaessa vaikka oppositiosta. Puhemiehen roolin toiminta nykyisillä pelisäännöillä nojaa sen korostettuun neutraaliuteen, johon Halla-Aho on yksinkertaisesti täysin kykenemätön.
En usko että mistään muustakaan puolueesta valittu puhemies olisi toiminut toisin.
Olisipa nämä asiat nostettu tapetille ennen vaaleja niin ehkä olisi vältytty tältä kalabaliikilta.
Hesarilla oli kiire kirjoittaa kivaa purrasta.
Ennen vaaleja oli velkakriisiuutisten aika, sitä ennen sota, ja korona. Ei ollu millään aikaa uutisoida näistä.
Eiköhän olisi kaikille edustajille paras ratkaisu vetää henkeä vaikkapa viikko mökin laiturin nokassa, täydellisessä somelakossa. Katsotaan sitten uudestaan
Tämä asia pitäisi käsitellä nimenomaan nyt kun se on pinnalla. Syksymmällä kansakunnan huomio on jo muualla ja kiinnostusta on vaikea palauttaa jo kertaalleen mediamankelin läpikäyneeseen aiheeseen. Ja kun lehdistön mielenkiinto on kadonnut, hallituksella on huomattavasti enemmän pelivaraa luottamusäänestyksen käsittelyyn tai hautaamiseen.
Mihin kansakunnan huomiota tarvitaan eduskunnan sisäisessä käsittelyssä?
Hyvä kysymys, minäpä kerron.
Ensin lyhyesti ja korkealentoisemmin: Jos olet koskaan pelannut lautapelejä tai harrastanut kilpaurheilua, pitäisi sinun ainakin intuitiivisesti tietää, että laittaessasi painetta vastustajalle, hänen tekemiensä virheiden määrä kasvaa. Näin ollen jos laitat painetta, laita niin paljon kuin voit äläkä anna hengähdystaukoa. Hyvin levännyt ja järjestäytynyt vastustaja on vaikea vastustaja.
Sitten vähän konkreettisemmin: Paine tässä tapauksessa tulee medialta, ja siitä, että aihe juuri nyt kiinnostaa ihmisiä (eli äänestäjiä). Erityisen mielenkiintoisessa asemassa tässä kuviossa on RKP, joka viimeksi äänesti epäluottamuksen puolesta. Nyt RKP:n johdossa varmasti tiedostetaan, että Purran epäluottamuksen puolesta äänestäminen ajaisi hallituksen kriisiin, mikä todennäköisesti ei ole RKP:nkaan etu.
Jos epäluottamusäänestys järjestettäisiin nyt, RKP olisi huomion keskipisteenä. Takinkääntö edelliseen äänestykseen nähden herättäisi runsaasti epämiellyttäviä kysymyksiä, joihin puolueen johto mieluusti jättäisi vastaamatta. Edellisellä kerralla RKP sai erävoiton, kun pystyi äänestämään epäluottamuksen puolesta, mutta epäluottamus ei silti mennyt läpi. Toisaalta nyt Purraa vastaan äänestäminen uhkaisi kaataa hallituksen laittaen RKP:n jälleen epämieluisaan asemaan.
Kun äänestys nyt siirtyy, RKP:lle jää aikaa vakuutella äänestäjiään, että persujen kanssa onkin ihan hyvä olla hallituksessa. Siinä jää aikaa hioa PR-strategiaa ja rauhoitella myös omia edustajia, että kukaan ei lähde kertomaan mitä oikeasti on tilanteesta mieltä. Hyvällä mäihällä syksyyn mennessä tapahtuu jotain isoa, joka vie kaiken huomion ja epäluottamusäänestys kuitataan yhdellä pienellä jutulla per media (RKP:n äänestettyä Purran puolesta).
Politiikkaa ei siis tehdä tyhjiössä, vaan se teatteri mitä siitä näytetään ulospäin on jopa tärkeämpää kuin se mitä konkreettisesti on saatu aikaan. Selventäisikö tämä vähän paremmin mitä ajoin takaa?
Todella hyvä läpileikkaus aiheeseen. Toivon todella, että tätä ei nyt vaan lakaista maton alle (esim HS:n etusivu näytti tänä aamuna vain Ukrainan siltaräjähdysjuttuja, kun toivoin löytäväni seuraavia käänteitä tässä hallitusasiassa).
Hyvä artikkeli eiku… eka lause pitäisi olla: yksikään puolue ei halunnut tulla lomilta äänestelee -> puhemies ei perseilly.
Ja siis mun mielestä Halla-Aho kuuluu Siperiaan, mutta tällä kertaa kohu on ihan iltapaskaa.
